Julkaistu Turun Sanomissa 8.2.2024
Perusopetus on Suomessa järjestetty kaikille lapsille yhtenäisenä maksuttomana koulutuksena. Sen kulmakivi on kaikkien oppilaiden tasa-arvoinen oikeus käydä koulutustietään niin pitkälle kuin tahtovat ja pystyvät heidän taloudellisesta tai sosiaalisesta kotitaustastaan, sukupuolestaan, etnisestä tai alueellisesta taustastaan riippumatta.
Yhteiskuntaluokkien väliset erot kouluvalintaan osallistumisessa ja kouluvalintaa koskevissa asenteissa ovat kuitenkin 2000-luvulla verraten selkeät ja eriarvoisuus kasvussa. Kaikkein vahvimmin erikoisluokkien ja painotetun opetuksen osalta kouluvalintamahdollisuutta hyödyntää yläluokka ja ylempi keskiluokka, joiden lapsista yli 40 prosenttia valikoituu erikoisluokkiin ja -ryhmiin, kun sinne keskiluokasta ja alemmasta keskiluokasta valikoituu vain runsas neljännes.
Pienin todennäköisyys valikoitua painotettuun opetukseen on alaluokan lapsilla, joista vain vajaa viidennes saa nauttia erikoisluokkien opetuksesta. Painotettuun opetukseen valikoituminen lisääntyy lineaarisesti koulumenestyksen mukaan. Luokkien keskinäiset erot säilyvät kuitenkin samanlaisina koulumenestyksestä riippumatta. Alaluokkaisten perheiden lapsista vain kiitettävän keskiarvon saaneet valikoituvat painotettuun opetukseen. Kun alaluokkalaisista lapsista vähintään keskiarvolla 9 päätyy painotettuun opetukseen vain kolmasosa, ylemmästä keskiluokasta ja yläluokasta sinne päätyy joka toinen.
Turussa kotitaustaan perustuva segregaatio erikoisluokkavalinnassa on Suomen suurin. Tämä koskee myös maahanmuuttajaoppilaita. Vaikka Turussa vieraskielisten oppilaiden osuus on jo 20 %, on heidän osuutensa painotetussa opetuksessa vain 5 %.
Tämän vuoksi Turussa onkin käynnistetty toimet segregaation vähentämiseksi ja tasa-arvoisuuden kasvattamiseksi. Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 13.2.2024 hyväksymässä ”Toimenpiteet suomenkielisen perusopetuksen kehittämiseksi Turussa vuosille 2024–2025″.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on segregaation tilasta Turussa erityisen huolissaan ja ehdotti, että jo helmikuussa hyväksyttävän perusopetuksen kehittämissuunnitelman lisäksi käynnistetään välittömästi lisääntyneen segregaation ja eriarvoistumisen vähentämisen jatkosuunnittelu.
Ensimmäisenä toimenpiteenä lisätään painotettua joustavaa opetusta kaikille valinnaisaineina kaikkialle Turkuun, myös lähiöihin. Toiseksi, selvitetään Helsingin ja Keravan laajempien mallien soveltuvuutta Turkuun ja tehdään niiden pohjalta tarvittaessa strategia ja visio Turulle.
Lisäksi luodaan tarveperustaiseen rahoitusmalliin perustuva segregaation vähenemiseen perustuva lisärahoituskäytäntö ja sen seurantajärjestelmä Turkuun Helsingin mallin mukaisesti sekä perustetaan painotuspolkujen teemoihin viides linja, yhteiskunnallinen linja, joka sisältäisi työelämän ja arjen taitoja, taloustaitoja sekä yrittäjyyttä.
Johtosäännön mukaan erikoisluokkatoiminta kuuluu nimenomaisesti suomenkielisen jaoston toimivaltaan. Tarveperustaiseen rahoitusmalliin siirtyminen Helsingin mallin mukaisesti on olennainen segregaation vähentämistoimi ja sen pitää johtaa myös kasvatuksen ja koulutuksen rahoituksen selvään lisäämiseen, jolla voidaan ehkäistä mahdollisimman monen lapsen ja nuoren syrjäytyminen ja ajautuminen marginaaliin koulutus- ja työmarkkinoilla.
Turun Vasemmistoliitto odottaa, että Turku tarttuu nyt realistisesti ja avoimesti tositoimiin segregaation vastaisessa kamppailussaan ja Turun huonon koulutusmaineen poistamisessa.
Mervi Uusitalo-Heikkinen. Turun vasemmiston puheenjohtaja
Risto Rinne, Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja (vas)