Suomalainen peruskoulu on kansainvälisessä katsannossa harvinainen. Se on perusperiaatteiltaan yhtenäiskoulujärjestelmä eli koulujen tehtävä on tarjota opetusta koko ikäryhmän lapsille ja siten, että koulusta kuin koulusta jokainen voi jatkaa opintojaan valintojensa mukaan lukioon tai ammattioppilaitoksiin. Valtiovalta kansalaisten valtuuttamana on pitänyt itsellään yksinoikeuden päättää peruskoulujen keskeisistä sisällöistä ja oppilaaksiotosta. Yhteiskunta luottaa niin ikään kuntien virkamiesten, vaaleilla valittujen paikallispoliitikkojen ja yliopistojen kouluttamien opettajien kykyyn järjestää peruskoulutus keskusjohtoisesti linjattujen periaatteiden mukaisesti. Suomalainen peruskoulujärjestelmä on julkinen ja yhteiskuntaa palveleva sanan public laajassa merkityksessä: peruskoulun tarkoitus on tarjota yhtäläinen koulutus yhteiskunnan kaikille jäsenille heidän lähtökohdistaan riippumatta sekä käyttää julkista päätäntävaltaa niin keskeisistä opetussisällöistä kuin oppilaaksiotosta ja rahoittaa koulutus julkisin varoin ilman kaupallisuutta.
Suomalaisella yhtenäiskoululla on kuitenkin paineita omaksua monia ylikansallisesti kiertäviä uusliberalistisia valtavirtaisia koulupolitiikkoja. 1990-luvulla lanseerattu perheiden kouluvalinnat (parental school choice) on yksi näistä. Tällä hetkellä Suomessa yhä suurempi osa lapsisita ei käy enää lähikouluaan, vaaan valitsee koulunsa painotetun opetuksen perusteella lähikouluaan kauempaa. Tämä valikoituminen paremman ja huonomman väen kouluihin on Turussa suurempaa kuin misään muualla Suomessa. Jo yli puolet ovat valitsemassa koulunsa asuinalueensa ulkopuolelta.
Taulukossa 1 käytetyn viisijakoisen luokittelun perusteella luokkien väliset erot kouluvalintaan osallistumisessa ja kouluvalintaa koskevissa asenteissa ovat verraten selkeät. Kaikkein vahvimmin kouluvalintamahdollisuutta hyödyntää ylempi keskiluokka, joiden lapsista 42 prosenttia, yläluokasta 41 prosenttia, keskimmäisestä luokasta 28 prosenttia ja alemmasta keskiluokasta 26 prosenttia valikoituu painotettuun opetukseen (taulukko 1).
Pienin todennäköisyys valikoitua painotettuun opetukseen on alaluokan lapsilla, vain 19 prosenttia. Alempaa keskiluokkaa lukuun ottamatta kussakin luokassa painotettuun opetukseen valikoituminen lisääntyy aika lailla lineaarisesti koulumenestyksen mukaan. Luokkien keskinäiset erot säilyvät samanlaisina koulumenestyksestä riippumatta. Alaluokkaisten perheiden lasten valikoitumisessa kiinnittää huomiota se, että heistä vain kiitettävän keskiarvon saaneet valikoituvat painotettuun opetukseen. Alaluokkaisista lapsista kiitettävällä keskiarvolla (eli keskiarvon on oltava vähintään 9) päätyy painotettuun opetukseen kolmasosa ja ylemmästä keskiluokasta ja yläluokasta joka toinen.
Kouluvalintaa koskevat asenteet eivät vaihtele luokka-aseman mukaan sillä tavoin kuin voisi olettaa. Se, että painotettuun opetukseen osallistuminen yleistyy luokka-aseman noustessa, antaisi odottaa, että vapaan kouluvalinnan kannatus kasvaa myös luokka-aseman mukaan, mutta näin ei ole (ks. taulukko 1). Esimerkiksi mielipiteen ”minulla pitää olla oikeus valita vapaasti lapseni yläkoulu” kannatus vähenee luokka-asemissa ylöspäin mentäessä. Kaksi viidesosaa alaluokkaan lukeutuvista on täysin samaa mieltä väittämän kanssa, ylempään keskiluokkaan lukeutuvista vain neljännes. Muut keskiluokat sijoittuvat säännönmukaisesti näiden ääripäiden väliin ja yläluokka lähelle keskimmäistä keskiluokkaa. Tulos on odotusten vastainen, jos oletetaan että nimenomaan keskiluokka ja sen ylemmät fraktiot vaativat itselleen kouluvalintaoikeuksia. Mutta tulosta voidaan tulkita myös niin, että alimmat luokat korostavat haluavansa kouluvalintaoikeutta juuri siksi, että he kokevat jääneensä sitä ilman. Ehkä suhtautumisessa on kysymys koettujen mahdollisuuksien erilaisuudesta. Ehkä alimmat luokat kokevat, että heillä ei ole yhtä hyviä tosiasiallisia mahdollisuuksia kouluvalintaan kuin ”parempien piirien” perheillä.
Segregoitumisen taittaminen Turussa
On pitkälti Turun Vasemmiston ansio, että nykyiseen Turun pormestarisopimukseen saatiin kirjattua osaamisen kärkihanke oppimisen osalta ja asuinalueiden tasapainoisen kehittämisen kärkihanke. Tällä hetkellä on valmistumassa Emil Kusnetsoffin ja Minna Suomisen tiekartta koulusegregaation vähentämiseksi Turussa, minkä pitäisi olla pohja Turun toiminnan linjauksille. Lisäksi asiasta on meneillään professori Piia Seppäsen johtaman tutkijaryhmän tutkimus.Koko segregaation vähentämisen kysymys sekä erikoisluokkakysymys ja painotetun opetuksen ratkaisut sekä paljolti myös erityisopetuskysymys ovat tulossa ratkaisuun keväällä 2024 ensin kasvatus- ja opetuslautakunnassa sekä sen suomenkielisessä osastossa.
Vasemmiston ja KOVAn ehdotukset
Ehdotuksiamme ovat:
A Erikoisluokkakysymys:
• Ei lähdetä laajentamaan pysyväisluonteisia erikoisluokkia/-ryhmiä, vaan vähennetään niitä ja viedään valinnaista painotettua opetusta lähiöihin ja vähennetään keskustasta. Pidetään huolta, ettei elitistinen väylä laajene.
• Luovutaan kokonaan ”pysyvien” erikoisluokkien/painotettujen luokkien perustamisesta – tehdään joustavia ryhmiä.
• Luovutaan pääsytesteistä laajennetuille luokille/ryhmiin
B Tasa-arvorahoitus ja eriarvoisuuden seuranta:
• Aletaan entistä selkeämmin jakaa positiivisen diskriminaation rahoitusta sitä tarvitseville alueille ja kouluihin (paitsi sosioekonominen asemaja mm. koulutustausta myös perheiden työttömyys jne.) ja pyritään kohottamaan tätä rahoitusta.
• Muodostetaan selkeät mittarit, joilla seurataan aikasarajana turkulaisen perusopetuksen eriarvoisuuden ja segregaation muutosta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.
C Pysyvän ryhmämuotoisen erityisopetuksen vähentäminen ja hyvin resurssoidun inkluusion edistäminen:
• Vähennetään erityisopetuksen oppilasmääriä ja kannustetaan inkluusiota vahvistaen riittävät resurssit oppilashuoltoineen
• Supistetaan isojen erityiskoulujen maksimikokoja
• Päätetään Turulle luokkien maksimikoot
Lähdimme Kasvatus- ja opetuslautakunnan budjettineuvotteluihin vuonna 2023 seuraavilla kuudella kärjellä
1. Positiivisen erityiskohtelun eli tarveperustaisen rahoituksen seurantaan laaditaan ja otetaan käyttöön mittaristo Helsingin mallia mukaillen.
2. Kaupungin omaa tarveperusteista rahoitusta nostetaan ja sen kohdentamista seurataan mittarien avulla sekä raportoidaan lautakunnalle vähintään kahdesti vuodessa.
3. Seurataan erityisopetusstrategian etenemistä ja raportoidaan siitä lautakunnalle vähintään kahdesti vuodessa. Strategialle luodaan seurantamekanismi.
4. Huolehditaan riittävistä henkilöstöresursseista ja opiskelutiloista oppilas- ja opiskelijamäärien kasvaessa.
5. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin vastaamiseksi vahvistetaan varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten tukea sekä moniammatillista yhteistyötä yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Seurataan tuen tarpeen kehittymistä ja hoitoon pääsyn jonoja.
6. Oppilaaksiottoalueiden muutosten vaikutuksia seurataan sekä suomen- että ruotsinkielisillä oppilaaksiottoalueilla.
7. Painotetun opetuksen pysyvien erikoisluokkien määrää ei lisätä. Erikoisluokkien eriarvoistavia rakenteita puretaan.
Kaupungin esitykset
Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti syksyllä 2023 esittää kaupunginhallitukselle, että toimintasuunnitelman jatkovalmistelussa huomioidaan seuraavat asiat:
1. Vuoden 2024 toiminnan painopisteeksi tulee ottaa yhteisöllisyyden edistäminen koulukiusaamisen estämiseksi ja koulupoissaolojen minimoimiseksi.
2. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin vastaamiseksi vahvistetaan varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten tukea sekä moniammatillista yhteistyötä yhdessä hyvinvointialueen kanssa.
3. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten fyysisen aktiivisuuden määrään kiinnitetään erityistä huomiota.
4. Määritellään painopisteet ja mittaristo, joiden pohjalta arvioidaan kasvatuksen ja opetuksen laatu- ja palvelutasoa.
5. Panostetaan tuen strategian toimenpiteiden toteuttamiseen ja seurataan toteumista vuosittain toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.
6. Tarveperustaisen rahoituksen mittaristo uudistetaan tehdyn selvitystyön perusteella, jotta rahoituksen vaikuttavuutta voidaan arvioida. Erityishuomiota kiinnitetään päiväkotien ja koulujen eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen.
7. Jatketaan aktiivista työtä varhaiskasvatuksen henkilöstön muuntokoulutuksen järjestämiseksi ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoiman lisäämiseksi sekä kehitetään varhaiskasvatuksen varahenkilöjärjestelmää henkilöstövuokrauksen kustannusten vähentämiseksi.
8. Turvataan tilahankkeisiin riittävä resurssi, jotta koulu- ja päiväkotirakentamisen hankesuunnitelmat lähtevät nopeasti liikkeelle ja väliaikaisista väistötiloista päästään vakituisiin tiloihin.
9. Kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tilojen hallintaa, jotta varmistutaan koulu- ja päiväkotitilojen tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta käytöstä.
Tammikuussa 9.2. 2024 järjestettiin erikoisluokkia ja painotettua opetusta koskeva seminaari kasvatus- ja opetuslautakunnan ja sen suomenkielisen osaston jäsenille. Samaan aikaan on käynnissä kansalaisen kuulemien asiassa. Helmikuussa tai myöhemmin keväällä on tarkoitus ratkaista, mitä Turku tekee erikoisluokilleen ja painotetulle opetukselleen. Koululautakunnan asiasta ehdotuksen tekevä kokous on 13.2. 2014. Suomessa on kehitelty erilaisia malleja, jotka samalla voisivat johtaa segregaation merkittävään vähenemiseen ja tasa-arvoisuuden parantumiseen. Tällä hetkellä Turussa esitelty malli on varsin vaatimaton eikä juuri kajoa erikoisluokkien asemaan.
Esillä on ehdotus kaikille oppilaille tarjottavien ns. painotuspolkujen tarjoaminen.
1) taiteen ja ja luovuuden painotuspolku.
2) liikunnan ja hyvinvoinnin painotuspolku
3) Kielten ja vaikuttamisen painotuspolku ja
4) Tieteiden ja teknologian painotuspolku.
Nämä eivät välttämättä muodostuisi miksikään erityisesti järjestetyiksi pysyviksi erikoisluokiksi, joihin olisi erityiset omat karsintansa tai testinsä ja keskittyisivät keskustaan, vaan muodostaisivat muutaman viikkotunnin polkunsa ympäri kaupunkia, myös lähiöissä. Suunnitelmassa esitetään, että Turku lisäisi kaksi vuosiviikkotuntia koko ala-asteen vuosiviikkotunteihin kaikissa kouluissa ja nämä olisivat opiskelijoiden ”valinnaisia valintoja” heidän tahtomansa painotuksen mukaan.
Tällainen järjestely tarkkaan harkittuna saattaisi edistää segregaation vähentämistä, joskin vaatimattomasti, ja tarjota kaikille oppilaille ja perheille kaikilla alueilla mahdollisuuksia, ei vain harvoille. Jos lisäksi saataisiin päätökseksi kohottaa tarpeenmukaista tukea niille kouluille ja alueille, joissa tukea eniten heikkojen lähtökohtien takia tarvitaan, tämän suuntaisissa ratkaisuissa KOVA ja Turun Vasemmisto saattaisi hyvinkin olla mukana, kunhan vaan riittävä panostus ja rahoitus Turun varhaiskasvatukselle ja koulutustoimelle taataan.